Kjell Westön sota- ja rakkausromaanissa kohtaavat monet hänen aikaisempien teostensa teemat ja henkilöhahmot. Vaikka en osaa samastua 1940-luvun reportteriin tai näyttelijään, tukevat Henry ja Molly romaanin myötä tutuiksi ja kokonaisiksi hahmoiksi, joiden kohtaloita myötäelää.

Suosittelen jokaiselle !

Hyvin kirjoitettu ja luettu. Surullista, ettei historia opeta mitään...

Ihana, lämmin ja syvällinen kuten kirjailijan kaikki teokset, kiitos

Kiitos Westölle ja hyville lukijoille. Kirja kosketti ja valitettavasti muistutti, että ihminen ei näytä koskaan oppivan historiasta.

Tarina ei kiinnostanut eikä sytyttänyt

Hyvä tarina ja mielenkiintoista lähihistoriaa elävästi kuvattuna.

Tähänkö on tultu KW:n uralla? Kamalaa settiä, ehdottomasti kaikkien aikojen huonoin Westö. Mitätön tarina ja teennäistä, sievistelevää kerrontaa. Sodan muka-dramaattinen kehys vain korostaa kertomuksen turhuutta. Kolme tuntia kuuntelua riitti, huonoa kirjaa ei ole pakko lukea loppuun. Lukijoiden kankean teatraalinen lukutapa edelleen korostaa tekstin tönkköyttä. Voisi toivoa, että tämä olisi vain kehno käännös, mutta epäilen ettei lukeminen på svenska muuttaisi tilannetta. Suuri pettymys.

Kirjan loppuosa oli koskettava ja aito, itselleni Molly ja Henry tulivat vasta tässä kohtaa läheisiksi ja heräsivät henkiin. Lopun perusteella olisin voinut antaa enemmän tähtiä. Ei minun listallani parasta Westötä.

Tähdet loppuivat kesken.Pidän Westötä mestarikertojana. Hiottua tunne-elämän vivahteita myöten. Samaistuttavaa, myös äitini (90v) mukaan. Kansallisaarre Saision ohella. 🎇🎇🎇 Lukijoille myös🌟